Kohti oikeata musiikkia

Kun itsekseen opettelee ja alkaa hiljalleen oppia yhtä ja toista, tulee uusia tavoitteita luonnostaan eteen. Ensinnäkin olisi hyvä, että soitto alkaisi pikku hiljaa kuulostaa oikealta musiikilta ja toiseksi olisi kiva voida yhdistää omaa soittoa muiden soittoon. Kitaralle on tietysti tehty musiikkia vaikka kuinka paljon. Haaste onkin löytää kappaleille sovituksia, jotka eivät ole liian vaikeita, mutta jotka silti kuulostavat yksinkin soitettuna hyvältä. Onneksi sellaisiakin löytyy esim Youtubesta. Perinteisestä kirjastostakin varmasti löytyy, mutta pakko myöntää, että en ole käyttänyt hyvää kirjastolaitostamme lainkaan hyväksi tämän soittoprojektini aikana.

Jos melodiaa haluaa soittaa, alkaa kitaran kanssa hyvin nopeasti tökkiä yksittäisten sävelten soittaminen. Niinpä aloin hakea sovituksia, joissa yhdistellään sointuja melodiaan. Tällaisia perinteisiä monille tuttuja kappaleita ovat mm Forbidden Games  ja Autumn Leaves. Noista löytyy monenlaisia sovituksia. Jälkimmäisestä on varsin katu-uskottava versio löydettävissä Youtubessa Joe Belmont -nimisen jazz-kitaristin opettamana.
Kevään 2013 varsinaiseksi tavoitteeksi otin yhteissoittoon tutustumisen. En live-soittajien kanssa, vaan käyttäen eri lähteistä saatavia taustanauhoja jne. Kunnianhimoisesti otin ensimmäiseksi tavoitteeksi harjoitella soittamaan Jarmo Hynnisen Woke up This Morning:n taustan päälle. Rockwaystä löytyy biisin opetus ja taustanauha, jonka päälle voi soittaa kitaraosuuden. Useissa Rockwayn taustoissa voi vieläpä liukukytkimillä säätää eri soitinten volyymia. Siten voi soittaa vaikkapa samalla volyymilla nauhalla soittavan kitaristin kanssa tai vaimentaa taustanauhan soittajan kokonaan ja hoidella kitaraosuus yksin. Huikeaa.

Mutta yhtäkkiä vaikeaa. Huomasin jo toisen kerran ottaneeni vähän liian ison urakan tuon kappaleen kanssa. Se on sen verran nopeatempoinen, ettei sorminäppäryys kaikin kohdin riittänyt. Niinpä vaihdoin kappaletta. Seuraava yritys oli I Will Stay. Tuo on alun perin tanskalaisen nuorisobändin jo 60-luvulla tekemä hittibiisi. Sittemmin sen levytti Suomessa ainakin Hurriganes. Nyt alkoi sujua. Siinä on sen verran helppo melodia ja sopiva tempo, että tuon biisin sain jo aika hyvin haltuun. Rockwayn sovituksessa on tosin aika mielenkiintoinen intro, mikä aiheutti sen, että aluksi oli aika vaikea hahmottaa, millä iskulla melodian soitto piti aloittaa. Aika oleellinen asia sinänsä.
Hyvän oheismateriaalin ansiosta homma alkoi toimia. Eli nuotteja, komppilappua, taustanauhaa ja mallisoittoa tutkien asiat selvisivät. Vaimo vaan jossain vaiheessa ihmetteli, soitanko todella tuollaista lapsibändin purkkabiisiä…. No vähän säröä päälle ja sillai, niin ei ole ihan niin purkkaa. Kevään aikana en kuitenkaan päässyt näissä asioissa niin pitkälle kuin olin ajatellut. Kaikenlaista puuhaa oli ja välillä tuli pitkähköjä taukoja uuden opettelussa. Jämähdin siis jauhamaan aika paljon samaa vanhaa.

Niinpä piti keksiä jotain uutta särmää hommaan ja kesän aikana siihen tulikin idea, jota en vielä muutama kuukausi aikaisemmin ollut ajatellut lainkaan.

Käsitöitä aivoille!

Enpä malta olla tekemättä hetkeksi aikahyppyä tähän päivään.
Aamulehdessä oli nimittäin tänään 4 sivun artikkeli ’Näperrä aivojesi edestä’. Kirjoittaja Marjaana Karhunkorpi.
Sisältö perustuu pitkälti aivotutkija Minna Huotilaisen haastatteluun. Lainausmerkeissä suorat lainaukset artikkelista.

Viesti on se, että kaikenlainen käsillä tekeminen rentouttavaa, työstä palauttavaa ja aivoille hyvää tekevää. Kirjoituksessa käytetään esimerkkeinä mm virkkaamista ja perhojen tekemistä. Ja hyötyä saavat kaikenikäiset.

”Jos työ on kovin stressaavaa ja vaikeaa, voi yksinkertainen käsityö olla paras vaihtoehto. Liukuhihnatyötä tekevälle sopii vastapainoksi vaikea käsityö, jonka ohjeissa riittää pähkäilemistä. Pääasia, että tekee edes jotakin.”

”….toiminnan ohjausjärjestelmä aktivoituu, oppiminen tehostuu, ongelmat ratkeavat ja muisti ja mieli virkistyvät.”

Myös muu tekeminen kuin käsityöt ja siihen verrattavat ovat hyödyllisiä. Kitaransoittajaa säväyttää tietysti se, että musiikki todetaan taas tässäkin hyväksi:
”Etenkin ryhmässä soittaminen tai laulaminen aktivoi aivoja, tehostaa oppimista ja muistia sekä kehittää tarkkaavaisuutta. Myös musiikin kuunteleminen johdattaa kohti optimaalista oppimisen tilaa.”

Musiikkiahan tehdään käsillä ja lisäksi tulee ne musiikin hyvät vaikutukset itsessään.
Mielenkiintoinen oli myös Huotilaisen näkemys työajan pidentämisestä: ”Työaikaa kannattaa pidentää vain, jos se sisältää työn kehittämistä ja nykyistä paremmin tauotettua työtä. Jos kyse on vain lusikoimisen määrän lisäämisestä, se ei johda uupumisen lisäksi muuhun kuin huonoon laatuun ja kasvavaan määrään virheitä.”

Miksi soittoa, mitä iloa?

Olen nuoresta saakka pitänyt bluesista, rockista ja monesta muusta musiikin lajista. Ja erityisesti kitaraosuuksista niissä. Olin vähitellen alkanut miettiä, onko hyvän soittotaidon saavuttaminen ja omaaminen jotenkin maaginen ja tavalliselle tallaajalle ylivoimainen taito hallittavaksi. Tuo askarrutti, vaikka joka päivä omin silmin näin, miten jos jonkinlaiset heput soittivat ihan komeasti.
Niinpä lopulta päätin, että nyt on otettava asiasta selvää. Motivaattoreina mm nämä:

1. Olisi kiva osata soittaa ihan itse
2. Koska en ollut lainkaan vakuuttunut, oppisinko koskaan edes siedettävästi soittamaan mitään, otin tavoitteeksi, että oppisin ainakin ymmärtämään, mistä kitaransoitossa on kyse
3. On mukava jutella saman henkisten kanssa, kun on itsekin hieman syvemmällä asiassa
4. Soittaminen voisi olla hyvä keino pitää hermotusta ja koordinaatiota kunnossa
5. Musiikki on hyvää dementian torjuntaa
6. Soittaminen ja musiikin kuuntelu vaikuttaa muutenkin monin tavoin suotuisasti. Suomessakin on julkaistu uusia tutkimuksia, joissa on todettu musiikin mm aktivoivan joitakin geenejä ja sammuttavan toisia. Ja vaikuttavan aivojen toimintaan monin muinkin tavoin.

Joten siitä se lähti.Ja seuraavassa jaksossa sitten pikkuhiljaa itse asiaan…