Pitkään odottamani John Mayall’in Tampereen vierailu oli Tampere-talossa 10. syyskuuta 2015. Keikka oli osa Hands That Play The Blues-kiertuetta. Aiemmin olen nähnyt Mayall’in muutama vuosi sitten Porin Jazzeilla.
Mayall on englantilainen, joten ei itse ole kotoisin bluesin syntyseuduilta, mutta edusti ja edustaa kunniakkaasti eurooppalaista blues-aatelia ja on minulle yksi suurista monellakin tavalla.
Tässä lyhyt Mayall- ja Bluesbreakers-esittely Blues-Finland.com -sivustolla artikkelissa
John Mayallin bluesia soittavat kädet.
John Mayall’lla on merkittävä rooli omassa blues-harrastuksessani. Mayall’in ja hänen bändinsä The Bluesbreakers’n musiikkiin tutustuin jo 60-luvulla, kun blues alkoi voimakkaammin vyöryä Suomeen.
Ollessani silloisen keskikoulun viimeisellä tai lukion ensimmäisellä luokalla pidin koulussa jopa esitelmän bluesista. Esitelmässäni soitin 2 esimerkkikappaletta, jotka molemmat olivat Mayallin levyltä nauhoitettuja. Tätä varten raahasin kouluun Philipsin kelanauhurin, jolla demo-soitot tein. Mahtaisi silloinen äänenlaatu kuulostaa aika karmealta nykymittapuun mukaan.
Opettajakin piti esityksestä, vaikka olisikin kaivannut esimerkkiä myös alkuperäisemmästä afro-amerikkalaisesta bluesista. Ihan oikeutettu toive kyllä ja sitäkin siihen aikaan kuuntelin, mutta jotenkin vaan Mayall’in musiikki ja Mick Taylorin hienot kitarasoolot hitaissa blueseissa olivat silloin niitä, joita halusin esitellä.
No, menimme konserttipaikalle Tampere-taloon tietysti hyvissä ajoin. Heti ala-aulassa narikan edessä odottikin melkoinen yllätys. Maestro itse istui yksin pienen pöydän takana ja myi uusinta levyään! Tuo oli aika ristiriitainen tilanne. Yksi maailman isoja blues-staroja yksin itse myymässä ja rahastamassa kaupat käteisellä konserttipaikan aulassa!
No toisaalta se kuvaa hyvin hänen vaatimattomuuttaan ja blues-musiikin maanläheistä olemusta. Ei mitään turhaa diivailua ja keikarointia.
En ostanut levyä, mutta kävin juttelemassa. Kerroin koulussa pitämästäni esitelmästä ja siitä, että käytin hänen musiikkiaan esimerkkinä. That’s fantastic! oli hänen kohtelias reaktionsa.
Mayall on myös kitaransoiton näkökulmasta merkittävä kaveri. Soittaa itse kitaraa lukuisien muiden instrumenttien ohella, mutta ennen muuta Bluesbreakers on ollut blueskitaristien korkeakoulu, jossa uransa jossain vaiheessa ovat soittaneet mm Eric Clapton, Peter Green, Mick Taylor ynnä muita kitarasankareita.
Konsertti oli hieno. Tarkempia arviointeja varmasti löytyy googlettamalla. Kunnioitusta herättää myös se, että herra on nyt jo 83-vuotias, mutta soitto ja laulu käy ja kiertueet jatkuvat! Kannattaa tutustua, jos ei ole vielä tuttua musiikkia.
Kitaransoitto 